PARISUHTEEN VAARALLISET ANSAT



Artikkelin narsismista on kirjoittanut Sini Kirvesmäki, ja se on osa hänen Seinäjoen ammattikorkeakoululle tekemäänsä opinnäytetyötä "Luulin päässeeni taivaaseen, mutta jouduinkin maanpäälliseen helvettiin - Parisuhteessa narsistin kanssa" (2009). 


Miten suhde käytännössä etenee siihen pisteeseen, että on jo liian vaikeaa irrottautua? Jos narsisti kerran on ailahteleva ja kykenemätön empatiaan, miksei uhri huomaa varoitusmerkkejä ajoissa? Kuinka voi olla mahdollista, ettei kukaan ulkopuolinen näe narsistin todellista luonnetta, tai usko uhrin tarinaa vaarallisesta ja alistavasta kumppanista?


Narsistisessa parisuhteessa vallitsevat monet vaaralliset elementit. Yhdessä ne muodostavat lopulta suhteesta ansan, josta on lähes mahdotonta irrottautua ilman ulkopuolista apua.


TUNNEKOUKKU

Ihastumiseen ja rakastumiseen liittyy aina tietynlainen sokeus kumppanin huonoja puolia kohtaan. Näemme hänessä monia arvostamiamme asioita; hän on hyväsydäminen, luotettava ja kunnioittava, kohtelias ja hyväkäytöksinen. Juuri niitä asioita, joita kumppanissa etsimmekin. Mahdollisia huonoja puolia löytyy jokaisesta, eivätkä ne tunnu rakastumisen huumassa merkittäviltä. Sillä kukapa ei tuntisi suunnatonta mielihyvää ajatuksesta, että on juuri tämän ihmisen sydämen valittu.


Rakkauden huumassa on vaikeaa erottaa, mikä on normaalia ja mikä epätervettä käytöstä. Jos omat tarpeet eivät aina mene etusijalle, tarkoittaako tämä, että kumppani on sairaan itsekäs ja empatiakyvytön? Jos kumppanin odotetaan tekevän asioita, joita hän ei aina haluaisi, tarkoittaako tämä sitä, että häntä käytetään hyväksi? Ei tietenkään. On siis todella vaikeaa havaita kumppanin häiriintyneen narsismin piirteitä suhteen alkuvaiheessa. Narsisti luottaa tähän uhrin täysin normaaliin ajattelutapaan, ja keskittyy lumoamaan uhrin uskomaan heidän suhteensa ainutlaatuisuuteen


KAKSOISSIDOSVIESTINTÄ

Kaksoissidosviestinnällä tarkoitetaan viestintää, jonka kohteella ei ole mitään mahdollisuuksia toimia oikein. Hän ei voi puolustautua, vastustaa tai edes poistua tilanteesta tuntematta häpeää. Tällaista viestintää on esimerkiksi rakkauden osoitusten pyytäminen; ensin narsisti puhuu rakkauden ja hellyyden kaipuusta ja kun uhri niitä antaa, syyttääkin narsisti häntä väärästä ja ärsyttävästä lähestymisestä. Narsistin toimintaan kuuluu myös uhrin nostaminen jalustalle joidenkin tiettyjen positiivisten ominaisuuksien johdosta. Myöhemmin nämä ominaisuudet ovat kuitenkin juuri niitä, jotka kertovat uhrin heikkoudesta ja viallisuudesta. Narsisti myös loukkaa uhria mitätöivillä ja alistavilla kommenteilla. Kun uhri loukkaantuu, narsisti syyttää häntä huumorintajuttomaksi. Ja jos kumppani kysyy narsistin menoista, hän on mustasukkainen. Jos kumppani taas ei kysy, hän on piittaamaton ja kylmä.


Ihmisellä on taipumus pohtia tapahtumien syitä ja terve mieli kykenee kyseenalaistamaan yksilön omaa toimintaa sekä muuttamaan sitä tarvittaessa. Kaksoissidosviestinnän edessä terve mieli toimii loogisesti, alkaen näin kyseenalaistaa omaa toimintaa ja arviointikykyään. Jatkuvan umpikujan edessä terve mieli alkaa sairastua, koska looginen ajattelu ei toimikaan narsistin kanssa. Narsistin kaksoisviestintä voi olla näkyvää tai salakavalaa manipulointia, jolloin uhri alkaa hiljalleen epäillä omaa mielenterveyttään.


PROJISOINTI JA PROVOSOINTI

Narsistin keskeisimpiin toimintatapoihin kuuluu myös jatkuva projisointi, eli hän pyrkii siirtämään muihin ihmisiin niitä ominaisuuksia, joita ei itsessään hyväksy. Sen jälkeen hän alkaa käyttäytyä ikään kuin nämä piirteet todella kuuluisivat kumppanille, ja saa hänet jopa itsekin uskomaan tähän vakuuttavan selityksen ja aukottoman perustelun avulla. Uhri muistuttaa narsistia häpeän, nöyryytyksen ja arvottomuuden tunteesta, eikä hän yhtäkkiä voikaan sietää kumppania silmissään. Narsisti perustelee tapahtuman omaksi edukseen, minkä jälkeen uhrin on todella vaikeaa erottaa, mikä liittyy kumppanin ja mikä omaan toimintaan. Narsisti siis onnistuu projisoimaan pahat tunteensa uhriin, joka hämmentyneenä ja nolattuna jää miettimään, mitä ihmettä oikein tapahtui. Uhrin ainoa looginen selitys on, että hän itse sanoi tai teki jotain niin noloa, että seurauksena oli häpeän tunne.


Narsisti kykenee erinomaisesti provosoimaan ylilyöntejä ja narsistista käyttäytymistä myös uhrissa. Ennemmin tai myöhemmin myös uhrin itsekkäät ja pahat tavat nousevat esiin. Kun kumppani alkaa vastustaa narsistin alistavaa käytöstä, saattavat jopa useiden vuosien epäoikeudenmukaisuuden kokemukset purkautua väkivaltana narsistia kohtaan. Hän siis taantuu narsistin kanssa samalle tasolle; hän saattaa nimitellä, lyödä tai paiskoa tavaroita. Uhri kantaa tästä syyllisyyttä ja alkaa miettiä, onko hän sittenkin itse narsisti. Narsisti ruokkii tätä ajatusta muistuttamalla uhria jatkuvasti hänen aggressiivisuudestaan. Mutta vaikka teot ovat uhrilla ja narsistilla samat, motiivi on eri; narsistin tavoite on alistaa ja mitätöidä, kun taas uhrin raivo on selviytymiskamppailua ja pyrkimystä vapaaksi narsistin verkosta.


ERISTÄMINEN

Keskeisintä puolustautumisessa henkistä väkivaltaa ja manipulointia vastaan on luottamus omaan arviointikykyyn. Lähipiirissä tulisi olla edes joku maalaisjärkinen ja johdonmukainen aikuinen, jonka kanssa uhri voisi peilata kokemuksiaan ja pitää näin kiinni minuudestaan. Kuitenkin narsistisessa parisuhteessa tämä on paljon helpommin sanottu kuin tehty.


Narsisti ei siedä yksinäisyyttä ja näkee parisuhteensa symbioottisena; kumppani on olemassa vain häntä ja hänen tarpeitaan varten. Niinpä hän saa kumppaninsa vaivihkaa katkaisemaan perhe- ja ystävyyssuhteensa, harrastuksensa ja lopulta kaikki yhteydet ulkopuolisiin ihmisiin. Uhrin on oltava aina saatavilla fyysisesti ja emotionaalisesti, eikä kukaan tai mikään saa olla hänelle narsistia tärkeämpi. Jos kumppani esimerkiksi on pari tuntia poissa, narsisti haukkuu uhrin itsekkääksi ja piittaamattomaksi. Niinpä uhri luopuu vähitellen oman ajan käytöstä kokonaan. Lopulta hän havahtuu huomaamaan, ettei hänellä enää ole ympärillään ketään muuta kuin narsisti.

Mikäli uhri joskus ääneen hämmästelee omaa tilannettaan, onnistuu narsisti kääntämään tämänkin omaksi edukseen selittäen, ettei missään vaiheessa ole kieltänyt kumppanilta mitään. Riitelyn sijaan narsisti heittäytyykin surkeaksi ja säälittäväksi, ja kertoo samalla kuinka kumppani on niin täydellinen ja ihana, ettei millään halua olla ilman tämän seuraa. Koska narsistin manipulointi on niin salakavalaa ja epäsuoraa, on uhrin vaikea havaita ja tulkita niitä oikein. Sen sijaan uhri tottuu elämään tässä oudon painostavassa tunnelmassa ja voimaan jatkuvasti pahoin. Eikä hän koskaan onnistu yrityksistään huolimatta löytämään olotilalleen mitään loogista selitystä.