Jaakko Pihlajamaki
        

Elämää Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

Sairaanhoitopiirin johtajan Jaakko Pihlajamäen blogi, jossa käsitellään sairaalaan liittyviä asioita.


 


17.4.2018 13.45

STRATEGIOITA LAATIMASSA

Sairaanhoitopiirin hallitus kokoontui viime viikon torstaina ja perjantaina jälleen välivuoden jälkeen kaksipäiväiseen strategiaseminaariin miettimään tulevaisuuden kehityspolkuja. Aiemmista seminaareista tämä poikkesi siitä, että teemat olivat poikkeuksellisen konkreettisia. Keskustelut olivat erinomaisia, ja saimme kyllä runsaasti eväitä jatkovalmistelulle.

Sote-uudistuksen tilannekatsaus oli luonnollisesti mukana. Sen pitivät liikelaitoksen vastuuvalmistelija Päivi Leikkola ja tietohallinnon vastuuvalmistelija Ari Pätsi, kumpikin "meidän omia" valmisteluorganisaatiossa. Valmistelu etenee ja alamme lähestyä sitä, että joudutaan ottamaan kantaa vaikeisiin kysymyksiin. Sairaanhoitopiirin huoli on tietysti siitä, että pystytäänkö eteläpohjalaisia palvelemaan myös erinomaislla erikoissaairaanhoidon palveluilla sitten, kun samassa organisaatiossa on niin sosiaalitoimi, erilaiset työvoima- ja kasvupalvelut kuin erikoissairaanhoitokin.

Sami Länkimäki selvitteli päivystyksen haasteita. Emme ole tällä hetkellä lain mukaisessa tilanteessa, kun Seinäjoen kaupunki ylläpitää erillispäivystystä. Selvää on, että yhteispäivystys tulee, mutta viisautta olisi ollut tehdä se heti silloin, kun Y-talo valmistui. Nyt käytäntö osoittautuukin monella tapaa hankalaksi. Esimerkiksi päivystyskeskuksen tiloista tulee ilmeisesti vääntöä ainakin Soteen asti: Seinäjoki ei halua luovuttaa nykyisen oman päivystyksensä tiloja yhteispäivystykselle, vaan haluaa jatkaa niissä sinänsä tärkeätä kiirevastaanottoa. Kuitenkin tosiasia on, että jos/kun päivystysvastuu seinäjokisista siirtyy sairaanhoitopiirille, myös potilasvirtaa siirtyy sairaanhoitopiirille, ja nykytilat eivät riitä. Tähän nyt koetetaan löytää jostain ratkaisu. Toinen haastava asia on päivystyksen henkilökuntamäärä: lisää tarvitaan niin lääkäreitä kuin hoitajiakin. Hyvin realisoituu se, että laaja yhteispäivystys tarvitsee myös rahaa. Siitä olen toisaalta vakuuttunut, että päivystys tuottaa yksilöllisiä ja kansantaloudellisia hyötyjä, jotka ovat suuremmat kuin sen aiheuttamat kustannukset.

Sattumoisin juuri ennen strategiaseminaaria tuli valtiovallan päätös siitä, että lääkärihelikoptereita lisätään kahdella. Toinen sijoittuu Pohjanmaalle, mutta tässä ei tarkoiteta ministeriön mukaan Pohjanmaan maakuntaa, vaan koko vanhaa Vaasan lääniä. Media kiinnostui heti siitä, tuleeko helikopteri Seinäjoelle vai Vaasaan. Ministeriön virkamiehen mukaan harppi ratkaisee eli se, mistä käsin helikopteritoiminnan väestöllinen peitto tulee suurimmaksi. Jos harppi ratkaisee, sijoituspaikka on Seinäjoki. Tämän kävimme vielä strategiaseminaarin päätyttyä perjantaina toteamassa myös pääministerille, joka sattui käymään Seinäjoella. Pääministeri kertoi tätä helikopteriasiaa seuranneensa aktiivisesti. Ilmailumiehiä: Seinäjoellekin tuli itse lentäen.

Sinänsä helikopteripalvelujenkin osalta Etelä-Pohjanmaan kustannusvastuu lisääntyy. Tämä siitä riippumatta, mihin helikopterit sijoitetaan. Vaikea on pitää erikoissairaanhoidon kustannuskehitystä kurissa, kun jatkuvasti tulee valtion puolelta isoja muutoksia, jotka kaikki johtavat lisäkuluihin. Näitä päivystyksen ja ensihoidon laatuparannuksia olemme kyllä itsekin olleet tukemassa.

Hyvin konkreettinen keskustelu käytiin myös keskussairaalan suunnitellusta peruskorjaushankkeesta. Siitä alusti yliSyksyllä valtuusto hyväksyi 68 miljoonan euron paketin kuudelle vuodelle. Nyt on käynyt selväksi, että valtion puolelta ei tulla lupaa antamaan kuin pienelle osalle tästä kokonaisuudesta. Valtio haluaa, että mahdollisimman paljon jätetään maakuntien päätettäväksi, eli päätöksenteko siirtyisi jonnekin 2019 loppuvuoteen tai 2020 alkuvuoteen. Tämä tarkoittaa sitä, että hankekokonaisuus venynee vähintään pari kolme vuotta. Tämä aiheuttaa turhia kustannuksia, kun toimintoja joudutaan pitämään tilapäistiloissa. Osittainhan koko hanke lähti sisäilmaongelmista, joten nykyiset tilat on tyhjennettävä joka tapauksessa. B-uudisrakennus on nyt se osa , johon ehkä saadaan lupa, ja toivottavasti A41:n palauttamiselle poliklinikkakäytöstä osastokäyttöön. Myönteistä oli huomata, että hallitus on varsin sitoutunut sairaalan kunnostuksen toteuttamiseen: harmi viivästymisen johdosta tuntui poliitikoilla ja viranhaltijoillaolevan olevan yhteinen.

Talouden tulevaisuudesta puhui talousjohtaja Kari Suoverinaho. Kustannuspaineet ovat melkoiset: päivystykseen joudutaan satsaamaan, lomarahat palaavat normaaleiksi, maakuntavalmistelu vie rahaa niin tietojärjestelmien kuin valmisteluhenkilökunnankina osalta (toki näihin saadaan sitten valtiolta rahoitusta). Raameja ei vielä lyöty lukkoon, mutta useamman prosentin toimintakulujen nousu on tiedossa ja kuntaosuuksissakin varmaan liikutaa ainakin kolmen prosentin tasolla.

Hallintoylihoitaja Christina Rouvala puhui hoitotyön laadun kehittämisestä, päälauottamusmiehet saivat kertoa omasta näkökulmastaan kehittämistarpeista. Minä kävin läpi sitä, mitä sairaanhoitopiirin omaisuudelle pitäisi tehdä ennen maakunna ja maakuntien tilakeskuksen tuloa. Meillä on jonkun verran omaisuutta, josta todennäköisesti olisi hyvä luopua ennen kuin se vastikkeetta siirtyy tilakeskukselle. Mm. Seinäjoen kanssa on tarkoitus selvitellä näitä järjestelyjä.

Perjantai-iltapäivällä kävimme Tays:ssa, jossa meille kerrottiin M-lab -hankkeesta (maakuntien omistama markkinoilla toimiva laboratorioyhtiö) sekä 8 tähden sairaala -hankkeesta (Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen yhteistyön kehittämishanke).

Iltakeskusteluissa oli kuulemma pohdittu sitä, jääkö tämä viimeiseksi sairaanhoitopiirin strategiaseminaariksi ennen kuin sairaanhoitopiiri häviää. Ensimmäinen pidettiin marraskuussa 1991 Ikaalisissa nimellä TUJO-seminaari (tulosjohtamisseminaari). Olimme juuri menossa syvään lamaan. Juuri strategiaseminaarin aikaan jännitettiin valuuttakurssipolitiikkaa: seminaarin ensimmäisenä päivänä tehtiin ns. pakkodevalvaatio, kun valuuttaspekulaatiot kasvoivat hallitsemattomasti. Hallituksen jäsen, pankinjohtaja Ritva Heinonen oli varmaankin enemmän aikaa puhelimessa kuin luentosalissa. Sieltä siis lähdettiin, lamasta ja devalvaatiosta; nyt ollaan talouden kasvussa, EU:ssa ja EUROssa ja aika vakiintuneissa oloissa. Vuonna 1991 tehtiin kovaa menojen leikkausta; nyt me voimme miettiä jopa lisäpanostuksia. Jos tämä jää viimeiseksi seminaariksi, eipä ollenkaan huonompi päätös! 


Palaa otsikoihin | 2 Kommenttia | Kommentoi