Jaakko Pihlajamaki
        

Elämää Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

Sairaanhoitopiirin johtajan Jaakko Pihlajamäen blogi, jossa käsitellään sairaalaan liittyviä asioita.


 


2.1.2019 10.14

VUODEN 2018 SUMMAUSTA

Tapanani on ollut tehdä jonkunlainen yhteenvetokirjoitus vuoden päätteeksi siitä, mitä vuoden aikana on tapahtunut. Yleensä olen kirjoitellut sen hiljaisina joulun välipäivinä. Nyt poikkesin tavoistani ja vietin pienen joululoman. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Vuosi 2018 oli edelleenkin SOTEa. Koko alkuvuosi tehtiin töitä siitä ajtuksesta lähtien, että valmista tulee, syksyllä 2018 käydään maakuntavaalit ja sairaanhoitopiiri luovuttaa tehtävänsä maakunnalle 1.1.2020. Perustuslakivaliokunnan lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle kuitenkin muutti aikataulut: taas tuli vuosi viivästystä. Lausunto oli sinänsä hyvin laadittu, ja oli siten perustuslakivaliokunnan osoitus siitä, että se ei lähde populistisesti polikoimaan, vaan pysyy politiikan yläpuolella perustuslain tulkitsijana.

Aika kova isku valmistelumotivaatiolle tuo aikataulumuutos kuitenkin oli. Niin valmistelun poliittisen johtoryhmän kuin väliaikaisen valmistelutoimielimen VATEn kokousfrekvenssiä pudotettiin reippaasti, valmisteluun käytettävää viranhaltijatyöpanosta pienennettiin niin ikään. Vuoden päättyessä tilanne oli edelleen aika pahasti auki: perustuslakivaliokunta tutkii sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnosta ja taaskin on erittäin epävarman tuntuista, ehditäänkö lakia saada säädetyksi ennen kuin eduskunta hajoaa vaalivapailleen. Tuttu tilanne sinänsä neljän vuoden takaa.

Mutta kehitys kehittyy eduskunnasta riippumatta. Uutena haasteena sairaanhoitopiirille tuli Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirien kahdeksan tähden palveleva yliopistosairaala -hanke. Kyseessä meidän näkökulmastamme julkisen erikoissairaanhoidon toimintaedellyytysten turvaamishanke; meille tärkeä sote-integraatio on tavoitteissa kakkossijalla. Meidän on helppo ymmärtää, että Kanta-Hämeelle, joka ei saanut laajan päivystyksen velvotteita, yhteistyö on elinehto. Me olemme hiukan eriasemassa, etäisyys yliopistosairaaloista on pidempi ja väestöpohja vahvempi. Kuitenkin selvää on ja vastaa myös meidän strategisia linjaukiamme, että yhteistyötä halutaan tehdä ja hakea sitä kautta parasta mahdollista palvelua maakunnan väestölle. Varsinkin, jos tavalliset keskussairaalat ovat laajemminkin liittoutumassa yliopistollisten sairaaloiden kanssa ja hankkimassa itselleen ainakin jonkun tasoisen yliopistosairaalastatuksen, saattaisi olla aika riskialtista jäädä tavalliseksi keskussairaalaksi, joka alkaisi näyttää mielikuvissa enemmänkin aluesairaalalta. Siksi päätimme lähetä mukaan kahdeksan tähden valmisteluprosesseihin, kuitenkin vielä sitoutumatta muuhun kuin valmisteluun. Merkittäviä työpanoksia tämäkin meiltä kuitenkin vaatii.

Toinen SOTE-riippumaton mega-luokan kehittämishanke on UNA, sairaanhoitopiirien yhteinen tietojärjestelmähanke. Etelä-Pohjanmaa on siinä hankkeessa omaa kokoaan suuremmassa roolis, kiitos erityisesti tietohallintojohtajamme Ari Pätsin, jolla on asiantuntemuksensa vuoksi vahva asema hankkeen valmistelussa. UNA on yhteistyöhanke; sairaanhoitopiirit koettavat omilla päätöksillään - ilman valtion suoraa ohjausta - toteuttaa uuden sukupolven integroidun sote-tietojärjestelmän. Ison toimijajoukon koossa pitäminen ei ole ihan helppoa, mutta tyydyttävästi ollaan kuitenkin pystytty etenemään. Järjestelmän ydin on nyt hankintakilpailussa ja sitten edetään asiakas- ja potilastietojärjestelmiin ja toiminnanohjausjärjestelmiin.

Spesiifisesti sairaanhoitopiiriä koskevaa on ollut meidän keksussairaalan rakentamishankkeet. Kaksi isoa urakkaa saatiin maaliin: tehostetun valvonnan yksikkö ja F-rakennuksen laajennus. B-rakennusosan purkaminen ja uuden B:n rakentaminen eteni sen verran, että ministeriön poikkeuslupa hankkeelle saatiin ja kohtuullinen yhteisymmärrys syntyi siitä, miten uuden B:n toiminnot sijoittuvat niin että luonnospiirrokset saatiin esitellyksi hallitukselle joulukuussa.

Toiminnallisista alueista päivystys ja ensihoito olivat ainakin hallinnon näkökulmasta keskiössä. Laajan päivystyksen sairaalan synnyttämiin velvoitteisiin on lähdetty vastaamaan mm. lisäämällä lääkäreitä niille erikoisaloille, joilla päivystystä joudutaan lisäämään. Vähitellen sen suhteen kunnissakin on syntynyt ymmärrystä, että laaja päivystys ei ole pelkkä arvonimi, vaan se merkitsee myös isompia kustannuksia. Tärkeä askel eteenpäin oli myösoikean maakunnallisen yhteispäivystyksen synty, kun Seinäjoki vihdoin viimein luopui omasta päivystyksestään. Ihan perustellusti voin sanoa, että kun asiasta kymmenen vuotta sitten riideltiin, sairaanhoitopiirin kanta oli järkevä. Aika paljon on hukattu resursseja ja hankaloitettu seinäjokelaisten elämää rinnakkaispäivystyksellä.

Ensihoidon merkittävä päätös tuli vuoden lopulla, kun uusi lääkärihelikopteri päätettiin sijoittaa Seinäjoelle. Täältä käsin voidaan palvella aluetta, joka koostuu Etelä-Pohjanmaasta, Pohjanmaasta, Keski-Suomen länsireunasta, Satakunnan pohjoisreunasta ja Keski-Pohjanmaan eteläreunasta. Mutta ilmainen ei toki ole tämäkään toiminnan laajennus. Lujasti uskon, että helikopteri kuitenkin terveyshyötyä tulee tuottamaan.

Minun oli tarkoitus jäädä eläkkeelle viime vuoden lopulla, kun oikeuteni kunnalliseen lisäeläkkeeseen varmistui. Sitten sote-siirtyi vuodella ja päätin jatkaa alkavan vuoden loppuuna asti. Viime kesänä sote taas siirtyi vuodella, ja nyt mietin, pitäisikö jatkaa siis vielä kaksi vuotta. On tämä toki  mielenkiintoista. Ja tuntuu, että uudistamisen vauhti pikemmin kasvaa: jos pidetään yhtenä mittarina virkamatkojen määrää, viime vuonna hoidin 78 työpäivänä virkatehtäviä oman maakunnan ulkopuolella. Siitä taisi tulla minulle uusi henkilökohtainen ennätys.


Palaa otsikoihin | 1 Kommentti | Kommentoi