Jaakko Pihlajamaki
        

Elämää Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

Sairaanhoitopiirin johtajan Jaakko Pihlajamäen blogi, jossa käsitellään sairaalaan liittyviä asioita.


 


7.12.2018 14.19

YHDEKSÄS TÄHTI?

Tammikuussa kirjoittelin siitä, että on liikettä tiivistää erityisvastuualueitten sairaanhoitopiirien yhteistyötä. Meidän ERVAssamme oli kysymys nimen omaan Kahdeksan tähden sairaala -hankkeesta, jossa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri hakivat syvemmän yhteistyön mallia. Me emme olleet tuossa vaiheessa mukana muuten kuin tarkkailijana. Hallituksen strategiaseminaarissa ajatuksemme kuitenkin muuttui, ja hallitus halusi perusteellisemmin katsoa, mikä Seinäjoen keskussairaalan suhde kahdeksan tähden hankkeeseen on. Ilmottauduimme mukaan valmistelun mahdollisena yhdeksäntenä tähtenä (Tähdet tarkoittavat tässä hallintokielessä sairaaloita).

Khdeksan tähden hanke onkin nyt syksyn aikana vienyt ainakin minulta ihan merkittävän osan työkapasiteetista. Onneksi tai ehkä pikemmin "onneksi" SOTE on ollut nyt hitaassa vaiheessa eduskunnan valiokuntakäsittelyjen ja määräaikojen paukkumisen vuoksi, ja aikaa on vapautunut ERVA-yhteistyön miettimiselle.

Pirkanmaa ja Kanta-Häme ovat aika pitkälle paaluttaneet kahdeksan tähden etenemispolun. Me emme siihen voi enää juurikaan vaikuttaa. Ensin perustetaan ns. alustayhtiö: Se on osekeyhtiö, jonka tehtävänä on yhteistyön kehittäminen. Se mm. laatii liiketoimintasuunnitelman tulevalle yhteistyörakenteelle, joka on näillä näkymin todennäköisesti osuuskunta, mutta myös osakeyhtiö on mahdollinen. Tämä tuleva osakeyhtiö tuottaa sitten sairaanhoitopiireille ja myöhemmin maakunnille (maakuntien liikelaitoksille) ne palvelut, joita sairaanhoitopiirit päättävät siirtää yhtiölle. Visiona on kahdeksan (yhdeksän) tähden yliopistollinen sairaala.

Sairaanhoitopiirin hallitus piti strategiaseminaarinsa Tampereella huhtikuussa. Siellä kollegani Rauno Ihalainen Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä esitteli hanketta. Sairaanhoitopiirin poliittisessa hallinnossa yhteistyöhanke sai vastakaikua siten, että kesällä päätimme liittyä hankkeen valmisteluun. Meille avautui samalla mahdollisuus päästä hankkeen ohjausryhmään, jolla tarkoitetaan hallitusten yhteistä iltakoulua, työvaliokuntaan, jossa ovat mukana piirien johtajat, projektipäälliköt sekä maakunnan edustajat ja jatkossa myös johtajaylilääkärit, sekä projektipäällikkö jokaisesta piiristä. Meille sattui niin onnellisesti, että SOTE-valmistelun liikelaitoksen vastuuvalmistelija, meidän ylihoitajamme Päivi Leikkola saattoi SOTEn yleisen hidastumisen vuoksi lähteä kahdeksan tähden Etelä-Pohjanmaan  projektipäälliköksi.

Etelä-Pohjanmaalla olemme koettaneet perehtyä hankkeeseen ja toisaalta synnyttää keskustelua siitä, mikä meidän linjamme on. Tammikuussa valtuustolle pidetään erityinen seminaari tästä aiheesta ja tavoite on, että valtuusto voisi päättää mukana olostamme huhtikunn puolessa välissä.

Hankkeen tavoitteena on turvata hyvä erikoissairaanhoito mukana olevien maakuntien väestölle. Tähän tähdätään mm. siten, että asiantuntija- (mm. lääkäriresurssi) olisi mahdolisimman järkeävssä käytössä. Toki toisena tavoitteena on tehostaa resurssien käyttöä siten, että erikoistasolta voitaisiin voimavaroja siirtää perustasolle.

Kun tarkastellaan olemassa olevien sairaanhoitopiirien lähtökohtia , olemme aika erilaisissa tilanteissa: haasteellisinta on Kanta-Hämeessä, joka ei saanut laajan päivystyksen statusta. Siellä uhkasi sekä lääkäri- että potilaspako, ja joissain valtiovallan skenaariopapereissa Hämeenlinnan keskussairaalan päälle oli vedetty ruksi. Saman aikaisesti kantahämäläiset itse suunnittelivat uuden keskussairaalan rakentamista. Jotta uusi sairaala olisi jotenkin mielekäs, tarvitaan tiivistä yhteistyötä yliopistollisen sairaalan kanssa siten, että niin potilaat kuin henkilökuntakin voivat luottaa sairaalan menestykseen. Hämeenlinnalla on hyvä kokemus: kunkardiologia siirtyi Taysín vastuulle, kardiologipula loppui heti.

Tampereen haaste taas on siinä, että se on menettänyt muutaman vuoden aikana kaksi sairaanhoitopiiriä omasta ERVAstaan. Uskottavuus yliopistollisena sairaalana vaatii riittäviä potilasmääriä. Tiiviimpi yhteistyö lisää Taysin uskottavuutta, vaikka itse toiminta jakautuisikin monelle alueelle.

Meidän tilanteemme on selvästi parempi kuin Kanta-Hämeen. Selviäisimme joten kuten varmaan nykyistenkin yhteistyökuvioiden varassa, mutta ei toisaalta pidä ajatella, että tulevaisuus meilläkään on haasteeton. Monet erikoisalat ovat aika suppean osaajajoukon varassa. Valtion määräämä keskittäminen ei ainkaan helpota erikoisosaajien pitämistä Seinäjoella. Jos mukaan lähdemme yhdeksänneksi tähdeksi, erityisosaajien työn turvaaminen Seinäjoella on keskeisin tavoitteemme.

Siinä me poikkeamme erityisesti Pirkanmaasta, mutta osin myös KAnta-Hämeestä, että meillä on tiiviimpi yhteuistyö perusterveydenhuollon kanssa. Tämä näkyy mm. terveydenhuollon tietojärjesstelmien osalta: meillä on yhteinen EP-Pottimme, yhteinen potilastietokantamme.Tämän olemassa olevan integraation turvaaminen ja edelleen kehittäminen on yksi niistä asioista, joihin erityisesti joudumme valmistelussa kiinnittämään huomiota.

Meidän erityispiirteitämme verrattaessa mm. Kanta-Hämeeseen, on varsin isot satsaukset niin erikoiääkärikoulutukseen kuin tieteelliseen tutkimukseen. Jos kahdeksan tähden sairaala voi luvata entistäkin paremmat koulutus- ja tutkimusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalle, se on vahva plussa mukaan lähtemisen kannalta.

Kun hankkeesta on keskusteltu johtoryhmässä tai yhteistoimintaneuvostossa, ymmärrettävästi on epäilyksiä siitä, että kysymyksessä on yliopistosairaalan tavoite keskittää palvelutuotantoa Tampereen kampukselle ("Isoon tähteen"). Monilla erikoisaloilla on kokemusta tämän suuntaisista pyrkimyksistä vuosien mittaan, tai näin on ainakin tulkittu. Tärkeäksi kysymykseksi jatkovalmistelussa tuleekin, miten jokainen sairaanhoitopiiri/maakunta järjestämisvastuullisena voi ohjata yhteistä kokonaisuutta, pysyykö palvelurakenne- ja -lupaus maakunnan päätöksentekijöiden vallassa, vai alkaako suuri tuottajakokonaisuus ohjaamaan omistajia. Itse mielelläni olisin nyt laittamassa tunteet aika suurelta osin sivuun, ja päätökset pitäisi tehdä kylmän harkinnan kautta eikä vain tätä hetkeä katsoen, vaan arvioiden, mikä on hyvä joskus kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Sivuun hyppääminen siinä vaiheessa, missä emme tiedä vielä juuri mitään, olisi paitsi riskaapelia myös tyhmää. Nyt aiomme osallistua valmsiteluun siinä hengessä, että teemme yhdeksästä tähdestä mahdollisimman hyvän eteläpohjalaisten ja Seinäjoen keskussairaalan kannalta.

Keskiviikkona olimme kolmen sairaanhoitopiirin ja kolmen maakuntavalmistelun edustajat ministeri Saarikon luona antamassa selvitystä tavoitteistamme ja motiiveistamme. Ministeriö ja myös THL ovat joissain yhteyksissä heittäneet vähän kysymysmerkkejä, onko kahdeksan (yhdeksän) tähteä paras tapa toteuttaa SOTE-uudistuksen tavoitteita, ja onko järjestely edes perustuslaillisessa mielessä laillinen. Monen kysymyksen osalta vastaukset saadaankin vasta jatkovalmistelun aikana, kunhan tarkemmin tiedetään, minkälaiseen lainsäädännölliseen kehikkoon tähdet tulee sijoittaa. Keskustelu ministerin kanssa oli kaiken kaikkiaan hyvä ja yhteistyö ministeriöön varmastikin tulee olemaan entistä tiiviimpää..

Mikä siis on lopputulos tästä hankkeesta? Yksi visio on se, että on aidosti yksi sairaala, yhdeksän tähden palveleva yliopistollinen sairaala, joka tuottaa palveluja tasapuolisesti kolmen maakunnan asukkaille, niitä palveluja, joita käytetään paljon, hajautetusti, harvinasempia hoitoja keskitetysti, (mutta ei välttämättä Tampereella). Tai sitten yhteistyö syvenee rakenteelliseksi vain rajatuilla sektoreilla, sairaalat pysyvät monien toimintojen osalta edelleenkin nykyisenkaltaisesti itsenäisinä. Sitä, minkälainen tulevaisuus on, meidänkin on kuitenkin on täysi syy olla itse muotouttamassa.



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi