Liikunta ja fyysinen aktiivisuus

terveysliikunta_talvi

Liikunnalla on todettu olevan merkitystä useiden merkittävien kansansairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja/tai kuntoutuksessa.

Käypä hoito - suositusten mukaan liikunta pienentää riskiä sairastua mm. sepelvaltimotautiin, tyypin 2 diabetekseen, rintasyöpään, eturauhassyöpään ja kolorektaalisyöpään. Lisäksi liikunta laskee tehokkaasti verenpainetta ja vaikuttaa suotuisasti myös veren rasva-arvoihin. Iäkkäillä monipuolinen liikunta auttaa säilyttämään ja parantamaan toimintakykyä. Monille liikunta mahdollistaa myös sosiaalisia elämyksiä ja kokemuksia.

Fyysinen aktiivisuus tai liikkuminen pitää sisällään kaiken lihasvoiman avulla tapahtuvan liikkumisen kun energiankulutus ylittää lepotason energiankulutuksen. Liikunnasta puhutaan kun liikkuminen on suunnitelmallista, toistuvaa ja tavoitteellista. Terveysliikunnalla puolestaan tarkoitetaan liikuntaa, joka tuottaa fyysisiä, psyykkisiä ja/tai sosiaalisia terveyshyötyjä mutta aiheuttaa mahdollisimman vähän haittoja ja riskejä. 

Käypä hoito -suositusten mukainen liikuntasuositus on aikuisille 150 min kohtuukuormitteista tai 75 min raskasta kestävyysliikuntaa viikossa sekä kaksi kertaa lihaskuntoharjoittelua viikossa. Kuitenkin vain noin joka kymmenes suomalainen täyttää terveysliikuntasuositukset sekä kestävyysliikunnan että lihaskuntoharjoittelun osalta. Myös monen lapsen ja nuoren fyysisen aktiivisuuden määrä jää alle suositusten. Tärkeää on myös tauottaa ja vähentää istumajaksoja, koska runsas ja pitkäkestoinen istuminen on muista elintavoista riippumaton terveysriski.

Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila tukee liikunnan hyödyntämistä kansansairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa sekä terveyserojen kaventamisessa

  • vahvistamalla ammattilaisten osaamista tarjoamalla terveysliikunnan koulutusta ja asiantuntijapalveluita
  • lisäämällä terveysliikuntaan liittyvää viestintää
  • tukemalla väestöä terveyttä edistävän liikunnan valinnoissa
  • tekemällä yhteistyötä alueen kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa
Lisätietoa terveysliikunnasta löydät Hyvis-sivustolta: www.hyvis.fi


Ota yhteyttä:
Projektityöntekijä
Juha Vuorijärvi
Puh. 050 474 2995
juha.vuorijarvi@epshp.fi



Lähteet:

Husu P ym. Istuminen ja terveysliikuntasuositusten toteutuminen suomalaisilla aikuisilla vuonna 2013 —ATH-tutkimuksen tuloksia.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimuksesta tiiviisti 5/2014.

Liikunta (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 22.11.2016).  Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi

Sosiaali- ja terveysministeriö. ISTU VÄHEMMÄN – VOI PAREMMIN! Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2015.

Suni J, Husu P, Aittasalo M, Vasankari T. Liikunta on osa liikkumista – Paikallaanolon määritelmää täsmennetään parhaillaan. Liikunta ja tiede 51: 6/2014.

Telama R. Polvi S. Liikunnan sosiaalinen merkitys. Kirjassa: Vuori I, Taimela S, Kujala U toim. Liikuntalääketiede. Helsinki: Duodecim 2014.

Tuloskortti 2016. Lasten ja nuorten liikunta Suomessa. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 318. Jyväskylä: LIKES-tutkimuskeskus.

Vuori I. Liikunta, kunto ja terveys. Kirjassa: Vuori I, Taimela S, Kujala U toim. Liikuntalääketiede. Helsinki: Duodecim 2014.

Vuori I. Terveys-, pätkä- ja arkiliikunta tehokkaita. Ovatko nykyiset suositukset kohdallaan? Duodecim 2007; 123:2983–90.


Aksila_tunnus_RGB_96_300px_valk