Jaakko Pihlajamaki
        

Elämää Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

Sairaanhoitopiirin johtajan Jaakko Pihlajamäen blogi, jossa käsitellään sairaalaan liittyviä asioita.


 


6.10.2017 10.40

TUKIPALVELUT MAAKUNNASSA

Yhtenä osana SOTE-MAKU-uudistusta mietitään myös erilaisten tukipalvelujen toteutustapaa tulevaisuudessa. Tukipalveluilla tarkoitetaan lähinnä erilaisia hallinnon ja huollon palveluita, joita ydintoiminta tarvitsee pystyäkseen toteuttamaan omaa tehtäväänsä. Taloushallinto, henkilöstöhallinto, hankintatoimi, logistiikkapalvelut, ravintohuolto, siivous ja muu laitoshuolto, välinehuolto tekstiilihuolto, kiinteistöhuolto, laitehuolto jne. ovat tällaisia tukipalveluja. 

Tukipalvelujen järjestämiseksi on erilaisia vaihtoehtoja: niitä voidaan tuottaa itse tai ostaa yhtiöltä, jossa itse on omistajana, tai ostaa markkinoilta. Tarkoituksenmukaisuus ja kokonaistaloudellinen edullisuus on ensisijainen kriteeri, jolla toteuttamistapa ratkaistaan.

Sairaanhoitopiiri on perinteisesti tuottanut pääosan tukipalveluista itse. Merkittävimmät poikkeamat pääsäännöstä on tekstiilihuollon, työterveyshuollon ja  taloushallinnon kohdalla. Tekstiilihuoltopalvelut on jo 1970-luvulta asti tuotettu osakeyhtiön - Seinäjoen Keskuspesula Oy:n kautta. Nykyään yhtiö vastaa kahden sairaanhoitopiirin, Vaasan ja meidän, ja muutaman pienemmän toimijan pesulapalveluista. Yhtiö toimii sidosyksikkönä eli omistajien ohjaus on vahvaa eikä yhtiö voi kovin paljon myydä palveluita omistajiensa ulkopuolelle.

Työterveyshuollon osalta ulkoistus toteutui viime vuosikymmenen puolivälissä, kun erityisesti lääkäripulan vuoksi keskussairaalan työterveyshuolto kilpailutuksen jälkeen siirrettiin Seinäjoen kaupungin työterveyshuollon vastuulle. Nyt Tämän vuoden alusta siirryttiin uuteen vaiheeseen, kun Seinäjoen työterveyshuolto yhtiöitettiin ja sairaanhoitopiiri meni osakkaaksi yhtiöön. Markkinoiden asemesta palvelu ostetaan nyt sidosyksiköltä.

Uusin näistä ulkoistuksista on ollut kirjanpidon toteuttaminen yhdessä Seinäjoen kanssa siten, että kaupunki tuottaa meille kirjanpitopalvelun omilla järjestelmillään ja omalla henkilökunnallaan.

Kokemuksemme näistä ulkoistuksista on ollut kokonaisuutena arvioiden myönteinen. Mitään aihetta pelätä ulkoistuksia ei näytä olevan, kunhan ulkoistus tapahtuu hyvän valmistelun kautta. Yksityistämisestä meillä ei kuitenkaan ole laajoja kokemuksia, vaan ulkoistukset ovat tapahtuneet julkisen sektorin sisällä.

SOTE-MAKU -uudistuksessa tukitoimintojen järjestämistä tulee osaltaan sääntelemään aika paljon säädettävänä olevat lait. Laeissa synnytetään maahan kolme palvelukeskusta: talous- ja henkilöstöhallinnon (TAHE)AHE, ICT:n ja tilapalvelujen sekä tila- ja kiinteistöpalvelujen. Palvelukeskusyhtiöt on perustettu ja niiden puitteissa valmistelu tavoitteena vuosi 2020 on vahvasti käynnissä. Selkein on tilapalveluyhtiö, jonka rooli maakuntalakiesityksessä on kaikkein tarkimmin määritelty ja johon liittyy vaihtoehdottomina palveluien käyttövelvoite.

Etelä-Pohjanmaalla on tehty omaa selvittelyä. Tukipalveluja varten SOTE-MAKU -valmistelussa on oma vastuuvalmistelijansa 50 %:n työajalla. Lisäksi asiassa on tilattu selvitys konsulttifirmalta, Deloittelta.

Konsultti haastatteli minua eilen. Näkemyksenäni koetin painottaa pragmaattisuutta. Jos joku palvelu järjestetään yhtiön kautta, yhtiöittämiselle pitäisi olla aina peruste. Hyvä peruste on esimerkiksi maakuntien keskinäinen tai maakunnan ja kuntien keskinäinen yhteistyö. Yhteistyö voidaan toteuttaa joko yhtiön tai muun sopimusmenettelyn kautta. Käsitykseni on, että yleensä osakeyhtiö on yhteistyörakenteena selkeämpi kuin muu sopimuspohjainen yhteistyörakenne. Jos ei ole perustetta ulkoistaa, parempi tehdä itse. Sinänsä maakunnan tai liikelaitoksen sisälläkin tukipalvelu voi toimia yritysmäisesti, kunhan johtajalle vaan annetaan riittävät valtuudet. Mm. meidän siivoustoimemme on osittanut tämän.

Koetin myös pitää esillä maakuntien välistä yhteistyötä tukipalvelujen osalta. Kai minulla on sen verran pohjalaista yrittäjäasennetta, että en suinkaan näe yhteistyötä uhkana Etelä-Pohjanmaan työpaikoille, vaan paljon enemmän mahdollisuutena palvella eteläpohjalaisella osaamisella muita maakuntia ja siten synnyttää jopa kasvua maakunnan ekosysteemissä.

Siitä on käyty keskustelua ja konsultinkin kanssa kävin, onko maakunnalla yksi vai useampi tukipalveluyhtiö. Itse pidän järkevänä sitä, että yhtiöllä olisi aika selkeä toiminta-ajatus ja ydinliiketoiminta. Siksi on vaikea nähdä, mitä hyötyä on laittaa vaikkapa talous-henkilöstöhallinnon palveluja ja siivouspalveluja yhteen yhtiöön. Loogista yhteyttä on helppo löytää pesulan, laitoshuollon ja välinehuollon välille: kaikessa on kysymys puhtaudesta ja kovista laatustandardeista. Myös keittiötoiminta olisi aika helppo liittää tällaiseen kokonaisuuteen. Jos TAHE yhtiöitetään, se on puolestaan oma aika looginen kokonaisuutensa. ICT on sitten ihan oma lukunsa: sen osalta valtakunnalliset rakenteet ovat vielä aika pahoin sekaisin, ICT-kentällä tapahtuu uudelleen organisoitumista, mm. MediIT:n ja Medbitin fuusio, joka tuo Etelä-Pohjanmaallekin uutta sidosyksikkö tarjontaa Medbitin nykyisistä palveluista.

Ratkaistava on myös se, miten tukipalvelut asemoidaan maakuntahallinnon ja liikelaitoksen kentässä. Siivouksen, välinehuollon, ravintohuollon ja tekstiilihuollon palveluja käyttää lähes pelkästään liikelaitos. Silloin tuntuisi luonnolliselta, että liikelaitos nämä palvelut myös järjestää, joko tuottamalla itse tai, jos ne halutaan yhtiöittää sidosyksikköön, nimen omaan liikelaitos on se, joka ohjaa sidosyksikköä. Tietohallinto taas luontevammin sijoittuu maakunnan konsernihallintoon, samoin hankintatoimi. Rajanvetoa tässä suhteessa tulee kyllä tehtäväksi. Liikelaitoslainsäädäntö - sekä olemassa  oleva että tuleva - on sen luontoista, että liikelaitoksella on aika suuri itsenäisyys emoyhteisön antamissa raameissa. Liikelaitoshan päättää mm. omasta budjetistaan. Siksi liikelaitos tarvitsee omaa asiantuntemusta niin talous- kuin henkilöstöhallinnonkin alueella. Tämä oli myös oma kokemukseni, kun aikanaan olin TAYS:n sydänkeskusliikelaitoksen johtokunnassa. Oli erittäin hyödyllistä, että liikelaitoksen johtajalla oli oma hallinnollinen esikuntansa ja langat käsissä niin talouden kuin HR:nkin johtamisessa.

Keskustelu konsultin kanssa oli minulle oikein miellyttävä kokemus. Konsultilla oli aika vahva kokemus sairaalamaailman tukitoiminnoista ja hän valitsi haastattelu metodiksi keskustelun. Hän sparrasi oikein kunnolla mielipiteen muotouttamisessa ja esitteli myös omia ajatuksiaan, jotka pääsääntöisesti kyllä tuntuivat varsin järkeviltä.

Hyvin kiinnostuneena odotan väliraportin valmistumista. Valmistelussa meillä ei ole ollut mitenkään yksimielistä näkemystä siitä, miten tukipalvelut olisi järkevä toteuttaa. Oletan, että väliraportin pohjalta voidaan lähteä tekemään päätöksiä etenemispolusta, jonka tuloksena meillä olisi laadukkaat ja taloudelliset tukipalvelut, kun siirrymme uuteen maakuntaan.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi