Jaakko Pihlajamaki
        

Elämää Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

Sairaanhoitopiirin johtajan Jaakko Pihlajamäen blogi, jossa käsitellään sairaalaan liittyviä asioita.


 


1.12.2017 9.26

UNAN UUDET VAIHEET

UNA-hankkeessa, jossa siis luodaan maakuntien SOTE:n käyttöön uuden sukupolven modulaarista asiakas- ja toiminnanohjaustietojärjestelmää, astutaan nyt merkittävä askel eteenpäin, kun UNAn ensimmäinen hankintailmoitus julkaistaan. Siitä alkaa sitten prosessi, jonka tuloksena UNA-ydin on otettavissa tuotantokäyttöön joskus vuonna 2019.

Tätä vaihetta edelsi välillä kärjekkäitäkin puheenvuoroja sisältänyt keskustelu siitä, missä määrin valtio tulee ohjaamaan UNAn kehitystä. Valtio perusti syyskuussa SoteDigi Oy:n, jonka tarkoituksena on toteuttaa maakuntien kannalta tärkeitä kehittämishankkeita. Näistä on mainittu ainakin ODA (Omat digiajan hyvinvointipalvelut) ja Virtuaalisairaala. Listalla on myös UNA.

Oma ensireaktioni SoteDigi Oy:öön oli aika positiivinen. UNAa on kehitetty sairaanhoitopiirien ja kaupunkien yhteisprojektina, jonka isäntänä on ollut Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Ohjauksesta on vastannut ohjausryhmä, jossa kaikki hankkeessa mukana olevat toimijat, kuntayhtymät ja kunnat ovat tasavertaisesti mukana. Tällainen hankerakenne ei kuitenkaan ole näyttänyt pitkän päälle järkevimmältä toimintatavalta, vaan alusta asti on ollut tavoitteena UNA Oy, joka huolehtisi UNA-kilpailutuksista ja pitkäjänteisestä UNA-kehittämistyöstä. Minusta näytti siltä, että SoteDigi Oy voisi nyt tehdä UNA oy:n tarpeettomaksi. Tärkeätä kuitenkin olisi, että UNA-toimijat voisivat ohjata SoteDigi Oy:tä kuin omaansa, eli voisimme olla osakkaina siinä ja osakassopimuksella varmistettaisiin, että sairaanhoitopiirit ja myöhemmin maakunnat voisivat vahvasti pitää hupolta siitä, että UNAa kehitetään sote-kentän todellisten tarpeiden mukaisesti.

Olin aika pettynyt, kun valtion asenne oli, että sairaanhoitopiirejä ei oteta SoteDigi Oy:n omistajiksi ennen kuin ehkä joskus myöhemmin. Se kävi myös selväksi, ettei SoteDigi Oy:tä ilmeisestikään kiinnostanut muuta kuin UNA-ydin, jolle nähtiin selvästi kansallinen tehtävä. Näistä lähtökohdista oli selvää, että sairaanhoitopiirien on syytä jatkaa itse UNA-prosessia ja perustaa UNA Oy alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Merkittävää oli myös se, että siirto SoteDigi Oy:lle olisi selkeästi hidastanut UNA-ytimen hankintaa, jossa aikataulu alkoi olla jo aika kriittinen.

Syksyllä käytiin neuvotteluja, jotka minulle kerrotun mukaan eivät aina pysyneet enää edes asiallisina. Valtion edustajat suhtautuivat UNA-puolen neuvottelutavoitteisiin ylimielisesti, UNA Oy torjuttiin täysin eikä hankintaprosessinkaan eteenpäin viemistä katsottu hyvällä.

Kun ministeri Saarikko oli maakuntakiertueella, valitin hänelle tästä konfrontaatiosta, joka UNA:n ja ministeriöiden välille oli syntynyt. Ministeri sanoi saaneensa samaa palautetta muissakin maakunnissa ja lupasi järjestää neuvottelun yhteisen näkemyksen löytämiseksi. Aika pian maakuntakierroksen jälkeen tulikin kutsu sairaanhoitopiirien johtajille ja maakuntien muutosjohtajille tapaamiseen. joka pidettiin kuluneen viikon tiistaina.

UNA-puolella meillä oli aikataulutettuna UNA Oy:n perustamisprosessi. Sen mukaisesti edettiin, yhtiöjärjestystä ja osakassopimusta hiottiin. Viimeinen kokous, jossa perustamiseen liittyvät asiakirjat oli tarkoitus lopullisesti lyödä lukkoon, oli määrä pitää 20.11.

Edeltävänä torstaina tapasin muutosjohtaja Sinikka Salon Sitran 50-vuotisjuhlissa. Keskusteltiin tietysti UNAsta, ja kerroin, että yhtiön perustaminen etenee. Sinikka ilmaisi vahvan huolen, että perustamispäätös veisi pohjaa pois siltä yhteisymmärryksen haulta, jota varten ministeri oli järjestänyt tapaamisen. Seuraavana aamuna välitin Sinikan huolen muutamalle kollegalle. Myös Sinikka itse oli aktiivinen ja otti kontakteja viikon lopun aikana. Lopputulos maanantain kokouksessa olikin, että jätetään UNA Oy:n perustaminen vielä lopullista niittiä vaille, ja katsotaan, onko ministerillä jotain oikeasti uutta tarjottavana.

Tämän päätöksen jälkeen UNAn edustajat taas tapasivat minsteriöiden ja SoteDigi Oy:n edustajat. Neuvotteluilmapiiri oli kuulemma nyt täysin muuttunut. Valtion puolelta oltiin valmiit hyväksymään UNA Oy:n perustaminen kuitenkin niin, että siihen tulisi SoteDigi Oy:n 51 %:n enemmistöomistus. Vähitellen SoteDigi Oy vetäytyisi osakkuudesta. Osakassopimuksella sairaanhoitopiirien ohjaus voitaisiin turvata siinäkin vaiheessa, kun SoteDigi Oy on enemmistöosakas. UNA-ydin siirtyisi sitten IPR:ineen SoteDigi Oy:lle, mutta ytimen hankinta voisi jatkua häiröttä siten kuin sairaanhoitopiirit ovat sen ajatelleet.

Ei valtion/SotedDigi Oy:n tarjous vieläkään erinomainen ollut, mutta UNA-ohjausryhmässä katsottiin, että se tarjoaa pohjan etenemispolulle. Näillä ajatuksilla lähdettiin ministerin neuvottelutilaisuuteen. Neuvottelu oli hyvähenkinen ja minusta yhteistä tahtotilaa oikeasti tavoiteltiin. Uutena elementtinä tuli esille valtion puolelta se ajatus, että sairaanhoitopiirit voisivat tulla SoteDigiin omistajiksi kuitenkin sillä edellytyksellä, että kaikki 20 olisivat mukana. Mielestäni tähän tarjoukseen on kyllä syytä tarttua. Joka tapauksessa olo tiistain neuvottelun jälkeen on paljon positiivisempi kuin vielä viime viikolla.

Tiistain neuvotteluissa monessa puheenvuorossa valitettiin luottamuspulaa. Se ainakin osittain johtuu kommunikaatio-ongelmista. Itse olin "kauhiast hämmästyny", kun valtion puolella ei luoteta siihen, että UNAssa otettaisiin riittävästi huomioon perusterveydenhuoltoa ja sosiaalitointa. Kun olen ollut jollain tapaa mukana Kiila-hankkeen alusta asti, tiedän, että  sote-kokonaisuus on ollut alusta asti kehittämisen keskeisimpiä pilareita. Kyllä tämä on myös koetettu kertoa, mutta johonkin viesti on hukkunut. Itse asiassa monessa sairaanhoitopiirissä on sote-tiedon integroinnissa edetty jo aika pitkälle; meidän EPPotti yhtenä esimerkkinä. (Tietty näköharha valtiolle ja aikaisemmin myös Kuntaliitolle oli ehkä syntynyt sen takia, että intuitiivisesti on ajateltu, että yliopistolliset sairaanhoitopiirit edustavat ict:n huippua. Tosiasia on, että ns. tavalliset sairaanhoitopiirit ovat olleet näkemyksissään sote-integraatiosta useita vuosia edellä yo-piirejä, jotka ovat tarkastelleet maailmaa sairaalakeskeisemmin. UNAn pohjatyöt on tehty tavallisten sairaanhoitopiirien toimesta, ja siksi sote-integraatio on ollut koko ajan vahvasti mukana).

On valtion ja kuntapuolen päätöksentekokulttuureillakin eronsa. Kai päällikkövirastorakenteeseen tottuneella valtiolla asiat helposti hoidetaan top-down -periaatteella, kun taas kuntapuolen välitön demokratia johtaa bottom-up -periaatteeseen. Se UNAssa on ollut keskeistä, että sitä on aidosti haluttu rakentaa järjestelmäkäyttäjien tunnistamien tarpeiden mukaisesti. Tämä hyvä kunnallinen kulttuuri heijastuu myös siinä, että UNA Oy:n päätöksenteossa maakunnat ovat tasavertaisesti mukana sen mukaan, mitkä sijoitukset kukin yhtiöön tekee, kun valtion perustamissa palvelukeskuksissa maakuntien valta määräytyy asukasluvun mukaan.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi