Jaakko Pihlajamaki
        

Elämää Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

Sairaanhoitopiirin johtajan Jaakko Pihlajamäen blogi, jossa käsitellään sairaalaan liittyviä asioita.


 


8.9.2017 9.07

VESOTE-HANKE

Torstaina oli Framilla VESOTE-hankkeen Etelä-Pohjanmaan aloitusseminaari. Hanke on valtion kärkihankkeita ja saa sen mukaisesti valtiolta vahvan rahoituspanoksen.. Hankkeen on koonnut UKK-instituutti. Mukana on kymmenen sairaanhoitopiiriä (joiden alueella 3,9 milj. asukasta), kaksi maakunnallista Liikunta ja Urheilu-järjestöä, meidän PLU:mme näistä toinen, Diabetesliitto ja Mielenterveyden keskusliitto sekä Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma.

Hankkeen varsinainen clue on vaikuttava elämäntapaohjaus. Kohteena on erityisesti liikunta, ravitsemus ja uni. Erityisen tyytyväinen olen tuohon uneen; se on tahtonut jäädä elämäntapaohjauksessa aika ohuelle, vaikka unen merkitys terveydelle on jo pitkään ollut tiedossa. Erityisen kiinnostavaa on digitaaliteknologian hyödyntäminen elämäntapaohjauksessa,

Hanke on kaksi vuotinen. Sairaanhoitopiirin hankeosan panostus on 1½ henkilöä. Etelä-Pohjanmaan hankkeesta löytyy tiedot sairaanhoitopiirin kotisivujen kautta (www.epshp.fi/vesote).

Käytin avausseminaarissa - jossa oli mukana 200 osallistujaa, Uudenmaan vastaavassa parikymmentä, eli into meillä kova; HIENOA! - lyhyen puheenvuoron, jossa käsittelin terveyden edistämistä meidän alueellamme. Sanoin suurin piirtein näin (tosin suullisesti hiukan lyhyemmin):

" Teen tässä hiukan katsausta Etelä-Poghjanmaan terveydenedistämisen eri vaiheisiin. 1990-luku oli terveysmielessä Etelä-Pohjanmaalle synkän kehityksen aikaa. Kun Kelan sairastavuusluvuissa vuonna 1990 oltiin hyvin valtakunnan keskiarvossa, jota kela merkitsi indeksiluvulla 100, 2000-luvun alkuun mennessä oltiin liu’uttu tasolle 108 eli väestömme oli selvästi paljon sairastavien maakuntien joukossa ja kehitys oli huono. Itselleni oli havahduttavaa, kun KELA:n ylilääkäri Timo Klaukka piti maakunnan väelle tästä esityksen: me eteläpohjalaisilla oli selvästi huonot elämäntavat olipa kyse vapaa-ajan liikunnasta tai ravitsemuksesta ja niihin liittyen ylipainoisuudesta. Hyviä emme olleet myöskään tupakoinnissa, alkoholin osalta asemamme oli parempi.

Kun vuonna 2001 hyväksyimme laajan Etelä-Pohjanmaan terveysstrategian, siinä nostettiin vahvasti esille terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy. Olimme ehkä kommunikaatiossa hiukan huonoja, kun puhuimme maakunnan terveydenedistämisen keskuksesta. Kunnanjohtajat näkivät sen heti uutena kerrostalona keskussairaalan kupeessa, kun meillä taas oli ollut ajatuksena verkostomaisesti toimiva keskus, jossa asiantuntemusta koottaisiin yhteen eikä suinkaan ihmisiä. Keskusajatuksesta jouduimme tuossa vaiheessa luopumaan, mutta verkostoa lähdimme rakentamaan. Jonkun verran ongelmia tuli siitä, että terveyskeskukset kokivat sairaanhoitopiirin tunkeutuvan heidän tehtäväalueelleen, mutta toisaalta yhteistyön tärkeys myös myönnettiin.

Tärkeä avaus oli Dehkon D2D-hanke, johon lähdimme Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirien mukana. Hanke sai varsin vahvan valtionrahoituksen, joskin 100 000/vuosi oli myös sairaanhoitopiirien osanottomaksu. Hanke oli viiden vuoden mittainen. Mukana oli myös Diabetesliitto, joka sijoitti RAY-rahoituksella yhden työntekijän kullekin näistä viidestä alueesta. Tavoitteena oli implementoida käytäntöön sitä, mitä tiesimme 2-tyypin diabeteksen ehkäisystä.

Kakkostyypin diabetes on siitä mielenkiintoinen sairaus, että sen ehkäisyssä erityisen keskeistä on keskivartalolihavuuden torjuminen. Se tapahtuu erityisesti terveellisen ja riittävän niukan ravinnon ja liikunnan avulla. Nämä taas ovat olleet niitä tekijöitä, jotka ovat eteläpohjalaisen elämäntavan heikkoja kohtia kuten edellä totesin. Toisaalta, jos elämäntapaohjauksessa onnistutaan, ehkäistyksi ei tule vain diabetes, vaan monet muutkin valtimosairaudet ja jopa toisentyyppiset sairaudet aina tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja jopa eräitä syöpiä myöten.

Maakunnassa syntyi D2D:n myötä varsin myönteinen ilmapiiri terveyden edistämiselle. Näyttää siltä, että tulostakin saavutettiin siten, että sairastavuustilanteemme ei KELAn mittarilla ole ainakaan huonontunut.

D2D oli kuitenkin vain hanke ja hankkeet päättyvät jossain vaiheessa. D2D:hen meille oli syntynyt aika hyvää osaamista ja sen sairaanhoitopiiri hyödynsi perustamalla terveydenedistämisen yksikön, joka suoraan jatkoi D2D:n työtä. Yksikköön tuli myös tupakoinnin ja päihteiden vastustustyö, jossa sairaanhoitopiiri oli myös tehnyt uraa uurtavaa työtä, toteuttamalla ensimmäisenä sairaalana Suomessa ihan oikean savuttomuusohjelman.

Intensiivisen vaiheen jälkeen olen kokenut jonkunlaisen innostuksen  hiipumisvaiheen. Uusia hyvä hankkeita ei syntynyt osittain senkin vuoksi, että valtion rahoitusinstrumentit, esimerkiksi KASTE-rahoitus ei  sopinut selvään terveydenedistämishankkeisiin yhtä hyvin kuin aiemmat rahoitukset. Muutenkin talouden lama väistämättä heijastui rahapanostuksiin. Kuortaneen urheiluopisto, joka oli vuosituhannen alussa verkostomme vahva ja innovatiivinen toimija  on joutunut myös keskittymään kapeammin perustehtäväänsä. Jopa Diabetesliitossa jäsenistön paineen vuoksi jouduttiin suuntaamaan vaikuttamistyötä enemmänkin diabeteksen hoidon kehittämiseen, kun DEHKO-hanke oli erityisesti julkisuudessa painottunut ehkäisyhankkeeksi.

VESOTE on nyt uusi avaus valtiovallan vahvasti tukemaan terveydenedistämistyöhön. Olen iloinen, että Olemme päässeet mukaan tähän hankkeeseen, ja toivotan hankkeelle mitä parhainta menestystä ja työn iloa."


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi